Topi Kettunen

Joutavia jorinoita...

Ja sama suomeksi...

Blogini alkaa olla jo muutamia vuosia vanha. Tietenkin kasvamisen ja "aikuistumisen" myötä kuuluu nähdä hieman kasvukipuja sekä tyylimuunnoksia. Tämä on myös hyvin totta blogini kohdalla. Blogini on nähnyt muutoksia niin ulkonäön kuin sisällön suhteen. Se on kokenut ja nähnyt useamman verkkotunnuksen muutoksen, loppujen lopuksi päätyen hieman tylsästi tähän nykyiseen henkilökohtaiseen verkkotunnukseen. Alkujaan halusin aloittaa blogin ensisijaisesti kirjoittamisen kehittämisen näkökulmasta. Korkeakoulussa kuitenkin huomasin blogini toimivan hyvänä julkaisualustana harvojen ja valittujen kurssien tehtäville. Kaikki kurssit eivät valitettavasti tätä kuitenkaan sallineet, mutta ne jotka salli, blogini oli hyvä keino palauttaa tehtäviä ja samaan aikaan yrittää kehittyä kirjoittajana. Tällöin elettiin vuotta 2017, ja ainakin omaan elämääni nähden tämä oli isojen muutosten vuosi. Olin nimittäin juuri muuttanut Savosta "isolle kirkolle" Helsinkiin opiskelemaan ja oman luonteeni kasvattamiseksi kituuttelin opiskelijatuilla pienessä yksiössä Taka-Töölössä.

Kouluni keskittyi tietojenkäsittelyyn, minkä vuoksi myös luonnollisesti blogini heijasti tätä. Tekstit itsessään eivät olleet kovin syvällisiä vaan keskittyivät enemmän tekniseen dokumentaatioon sekä esimerkkeihin tietoteknisissä ongelmissa sekä niiden ratkaisuissa. Onnekseni nämä kirjoitukset eivät kuitenkaan olleet yhtä tyhjän kanssa. Ensimmäisen kouluvuoteni aikana satuin saamaan työn "omalta alaltani", mikä mahdollisti minut käytäntöönpanemaan aiemmin kirjoittamiani tekstejä. Valitettavasti suurin osa tämän ajan teksteistä on kuitenkin jo tänä päivänä kadonnut bittiavaruuteen, joten en voi ottaa kantaa itse teksteihin. Kuitenkin mainittakoon, että vaikkakin teksti itsessään ei varmasti ollut päätä huimaavaa, huomasin kuitenkin kirjoittamisen ja kirjoitusten hyödyn jo pelkästään oppimisen kannalta.

Ensimmäinen työni kuitenkin sijoittui suhteellisen varhaiseen vaiheeseen minun koulu-uraani. Tämän myötä koulu meni nopeasti toiselle sijalle huomatessani pystyväni tuomaan leivän pöytään mielenkiintoisella työllä eikä tarvinnut enää kärvistellä opiskelijabudjetilla. Samaan aikaan valitettavasti aloin myös huomata, kuinka minun säännöllinen rutiini kirjoittaa ajatuksiani paperille alkoi kadota. Syitä tähän oli varmasti monia, mutta suurimpana lienee uuden työn myötä muuttuneet aikataulut, minkä vuoksi joitain priorisointeja täytyi tehdä. Omaksi harmikseni säännöllinen kirjoittaminen jäi tämän saneerauksen kynsiin.

Muutama vuosi eteenpäin, vuonna 2020 olin omaksi yllätyksekseni valmistunut jo koulusta, vaikka työskentelin tuolloinkin vielä täysipäiväisenä. Valmistumisen myötä halusin yrittää herätellä vanhaa kirjoittamisrutiiniani uudelleen. Tällä kertaa kuitenkin aiemmasta harmaasta ja hajuttomasta teknologiapainotteisesta kirjoituksesta poiketen. Samohin aikoihin olin myös lähtenyt pois sosiaalisesta mediasta pääasiallisesti henkilökohtaisista, mutta uskottelen itselleni myös tämän johtuvan solidaarisista syistä. Mahdollisesti tämän vuoksi halusin jonkun alustan, missä pystyisin tuomaan julki omaa ajatuksenvirtaani. Suuri osa tämän ajan aiheista keskittyikin juuri aiheisiin, mitkä koin tärkeiksi ja mielenkiintoisiksi jollain tapaa. Näitä aiheita oli esimerkiksi musiikki, taide, kirjallisuus, mutta edelleen kuitenkin teknologia tietyissä määrin, tällä kertaa kuitenkin ehkä aavistuksen teknologiavastaiseen sävyyn, mistä voi syyttää päivätöitäni.

Tuon aikajakson aikana sain ylläpidettyä suhteellisen mukavasti minun kirjoittamisrutiinia oikeastaan aina viime päiviin saakka. Viime kuukausina elämässäni tapahtui kuitenkin uudelleen suuria muutoksia, jotka alkoivat tietyllä tapaa vaikuttamaan omaan kirjoitukseeni. Merkittävin muutos oli selkeästi se, että muutin Helsingistä Berliiniin riemukkaasen sekä villiin Kreuzbergiin uuden työnantajani myötä. Viime aikoina olin kuitenkin alkanut miettimään näin päivittäin pääasiallisesti englantia sekä kakerrellen saksaa puhuvana, kuinka suomen kieli oli alkanut jäämään pieneen asemaan elämässäni. Tämän oivalluksen myötä päätin, että tällä kertaa voisin arkistoida vanhat kirjoitukseni sekä samaan aikaan tehdä blogiini perustavanlaatuisen muutoksen. Haluaisin siis ylläpitää jo rutiiniksi muodostunutta tapaani kirjoittaa ajatuksia ylös. Tällä kertaa kuitenkin suomeksi englannin sijaan.

Näin jälkikäteen miettiessä, suomeksi kirjoittaminen on suhteellisen uusi asia minulle. Tietenkin olen oman osani kirjoittanut koulunpenkillä ja välttämättömissä tapahtumissa suomeksi, mutta englanti on silti ollut hyvin läsnä koko pienen ikäni. Omalla kohdallani se on käytännössä näkynyt kaikkialla. Suurin osa katsomistani elokuvista on ollut englanniksi, kuuntelemastani musiikista, sekä myös lukemistani kirjoista. Nuorempana vietin paljon aikaa videopelejen parissa, missä yhteisöt hyvin usein saattoivat olla kansainvälisiä ja näin ollen yhteisenä kielenä meille toimi englanti. Englannin merkitys kasvoi entisestään, kun siirryin työelämään. Lähes poikkeuksetta kaikki kirjallisuus tietojenkäsittelyn saralla on englanniksi. Termistö toimii usein paremmin englanniksi, harvoin kääntyy edes suomeksi sekä tietenkin joka päiväisessä työssä niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin kanssa yhteisenä kielenä toimii hyvin usein englanti. Tämän lisäksi aikaisempia kirjoituksiani niin blogissani kuin muuallakin yhdisti yksi ja sama tekijä, ne olivat lähes poikkeuksetta kirjoitettu englanniksi. Samalla uudella paikkakunnalla uudessa maassa kolmannen kielen merkitys alkoi nostaa päätään.

Minun alallani usein myös puhutaan "henkilökohtaisesta brändistä", mikä omaan korvaan kuulostaa harvinaisen epäseksikkäältä. Onko suomeksi kirjoittamisella vaikutusta tähän? Varmasti on, mutta uskon vahvasti sen olevan vähäistä. Suurin osa tästä maailmasta toimii englanniksi, minkä vuoksi asiateksti suomeksi ei välttämättä ole suurimmassa kysynnässä. En kuitenkaan näe tätä suurena ongelmana tai syynä, miksi en kirjoittaisi suomeksi. Itselleni on kuitenkin tärkeintä kirjoittaminen itsessään ja siinä kehittyminen, minkä vuoksi tämän kaltainen "brändäys" on minulle toissijaista.

Sisällöltään uskon kuitenkin blogini pysyvän suurin piirtein samana. Eli toisin sanottuna ajatuksia ympärilläni olevasta maailmasta. Minulle tärkeitä aiheita ovat siis edelleen kulttuuri eri muodoissaan, erityisesti musiikki ja kirjallisuus, pohdiskelua teknologiasta, mikä tuppaa omalla kohdallani edelleen olevan usein negatiiviseen sävyyn sekä päivityksiä kalliokiipeilystä, mikä tahdittaa edellä mainittujen aiheiden ohella pitkälti vapaa-aikaani. Tietenkin, kun kyseessä on edelleen oma blogini minkä haluan pitää alustana ajatuksenvirralleni, en halua rajoittaa itseäni vain näihin aiheisiin. Toisin sanottuna, aika ajoin on mukavaa vain vuodattaa ja vain kirjoittaa asioista, mitkä viihdyttää tai usein hirvittää minua.